Agility-radoille belgianpaimenkoiran kanssa

Koska belgianpaimenkoira on älykäs, aktiivinen ja nopea sekä halukas oppimaan uusia asioita, on agility juuri sille sopiva laji. Koira on agilitysta vähintään yhtä innoissaan kuin omistajansa, ja laji onkin erinomaista yhteistä tekemistä koiran ja omistajan kesken – se voi jopa auttaa hitsaamaan koirasta ja sen omistajasta kiinteän parivaljakon, joka ymmärtää toisiaan jo pienistä vihjeistä.

Miksi agility sopii niin hyvin belgianpaimenkoiralle?

Belgianpaimenkoiralla on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erinomaisen kaverin agilityradoille. Ensinnäkin se on rotuna erittäin palveluhaluinen ja innokas oppimaan uusia asioita. Koiraa ei tarvitse liiemmin patistella oppimaan uusia asioita, vaikkakin joillakin rodun edustajilla saattaa esiintyä myös arkuuttta, joka voi tehdä uusien asioiden oppimisesta tavallista haasteellisempaa.

Toiseksi belgianpaimenkoira malinois on erittäin aktiivinen koira ja sen nopeudesta on hyötyä agilityradalla, onhan rata tarkoitus suorittaa hyväksytysti mahdollisimman nopeasti. Kolmanneksi koiran älykkyydestä on hyötyä myös agilityradalla. Border collieta pidetään eräänä maailman älykkäimmistä koiraroduista eikä olekaan ihme, että border collie on myös yksi menestyneimmistä agilitytaitureista rotutasolla. Myös belgianpaimenkoiran älykkyys pääsee oikeuksiinsa kiihkeärytmisessä agilityssa, joka vaatii koiran ja sen omistajan saumatonta yhteistyötä.

Agility on mukava ja haastava koiran ja omistajan yhteinen harrastus

Agility on oivallista koiran ja omistajan yhteistä tekemistä, joka vaatii molemmilta saumatonta yhteistyötä. Parhaimmillaan laji antaa molemmille unohtumattomia onnistumisen elämyksiä. Omistajasta on upeaa saada koiransa suorittamaan vaativiakin ratoja hänen käskyjään noudattaen. Kovin helppoa tämä ei ole, vaan vaatii runsasta harjoittelua, vaikka sujuvaa koiran ja ohjaajan yhteistyötä katsellessaan katsojasta saattaisikin tuntua, että agility on helppo laji.

Agilityssa oikea ajoitus on kaiken a ja o. Koiran tulee oppia, missä kohtaa sen tulee hypätä ja miten esimerkiksi pujottelukeppejä lähestytään. Tämä vaatii oikeanlaista pelisilmää myös koiran ohjaajalta, koska juuri hän ohjaa koiraa. Jos laji vaatii aktiivisuutta koiralta, niin se vaatii sitä myös omistajalta. Kouluttamiseen menee aikaa eikä koiran ohjaaminen ole fyysisestikään aivan pikku juttu – myös omistaja joutuu liikkumaan koiraa ohjatessaan ja koiran päästyä radan loppuun asti saattaakin hiki valua myös omistajan kasvoilla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *